Millaisesta asetelmasta lähdit kirjoittamaan teosta?
Sain raamit 6–7-minuuttiselle orkesteriteokselle ja rupesin miettimään, minkälainen teos sopisi Jyväskylä Sinfonialle ja sen muusikoille. Pikkuhiljaa syntyi myös ekstramusiikillisia ideoita metsämaisemasta ja sen synkkyydestä. Ideoita saattaa tulla ennen kuin alan kirjoittamaan tai sitten kesken kirjoittamisen sen mukaan, kun opin tuntemaan kirjoittamani materiaalin. Kun kuuntelee päässään, miltä musiikki kuulostaa, saattaa tulla kaikennäköisiä assosiaatioita, jotka voivat viedä teosta eri suuntiin.
Mitä omassa elämässäsi tapahtui Naavan sävellysaikaan?
Kun sain teostilauksen, olimme juuri muuttaneet perheeni kanssa Englannista Suomeen. Alkuvuodesta 2021 minulla ei ollut Suomessa vielä näkyvyyttä, ja Jyväskylä Sinfonia oli ensimmäinen suomalaisorkesteri, joka tilasi minulta musiikkia. Oli siis jonkin verran paineita näyttää, mihin pystyn tällaisella lyhyellä orkesteriteoksella. Urani on muuttunut aika paljon siitä viimeisen viiden vuoden aikana.
Mitä ajattelet oman teoksesi ja samassa konsertissa kuultavan Beethovenin Eroican yhteyksistä?
Yleisesti näen, että oma orkesterimusiikkini sopii juuri vanhemman musiikin yhteyteen. Eroica on Beethovenin teoksista suosikkini.
Mitä kirjoitit Naavaan ensimmäiseksi?
Tavallisesti kirjoitan teokset alusta loppuun ja aloitan keskeltä tai lopusta vain harvoin. Yleensä aloitan tahdista numero yksi, ja sitten ilmaantuu vaihtoehtoja, joita kohti teos voi mennä. Aina jotain muuttuu matkalla, mutta yleensä teokseni alkutahdit pysyvät samanlaisina koko prosessin ajan.
Kerro teokseen kirjoittamastasi trumpettisoolosta.
Sävellyshetkellä olin kiinnostunut kirjoittamaan trumpetille lyyristä materiaalia ja kokeilemaan, miltä trumpetti voisi kuulostaa ei-fanfaarisoittimena. Teoksessani on muuten jatkuvaa säpinää ja hälinää, mutta halusin kaiken keskelle kirkkaan melodisen kohdan. Trumpetti on kiinnostanut minua aina, ja kirjoitan itse asiassa parhaillaan trumpettikonserttoa.
Trumpettisoolon melodia viittaa tietoisesti Greogrio Allegrin kuuluisaan Miserereen. Miksi Naavalla on tällainen viitepiste myöhäisrenessanssissa?
Halusin, että teokseen tulee valoisampi hetki. Teokseni peilailee metsän synkkyyttä ja pimeyttä, mutta Allegri-viittaus edustaa minulle sellaista valoa, joka pursuaa avaimenreiästä pimeään huoneeseen, tai pilvien lomasta suodattuvaa auringonvaloa.
Viittaan sävellystyössäni harvoin suoraan muihin teoksiin ja halusin selvittää, pystynkö ujuttamaan teokseen viitteen ja silti pitämään musiikin omani kuuloisena. Naavan Allegri-viittaus menee ohi 5–10 sekunnissa, mutta luulen, että ne, jotka tuntevat viitteen, saattavat huomata sen.
Mitä haluaisit sanoa teoksestasi juuri Tapiola Sinfoniettan yleisölle?
Työhuone, jonka ikkunasta katsoin sävellystyötäni inspiroinutta metsää, sijaitsi Espoon Olarissa. Asun Espoossa itsekin. On hauskaa, että teos saapuu kotikulmille!
