Huonoja vaikutteita
Taidemusiikin yleisö tuomitsi jazzin 1900-luvun alussa, mutta se ei estänyt säveltäjiä inspiroitumasta jazzin rytmeistä ja saundeista.
Klarinetisti Lauri Sallinen on tunnettu taiteiden välisten raja-aitojen kaatajana. Izabele Jankauzkaiten johtamassa konsertissa kuullaan peräti kuusi teosta, mm. Lotta Wennäkosken Ele.

Izabele Jankauzkaite, kapellimestari
Lauri Sallinen, klarinetti
Jean Sibelius: Suite Mignonne op. 98a
Béla Bartók: Romanialaisia kansantansseja, Sz. 56
Lotta Wennäkoski: Ele
Edvard Grieg: Kaksi melodiaa jousiorkesterille op. 63
Witold Lutosławski: Pieni sarja kamariorkesterille
Zoltán Kodály: Tansseja Galantasta
Klarinetisti Lauri Sallinen on tullut tunnetuksi taiteiden välisten raja-aitojen kaatajana. Konsertin kapellimestarina debytoi liettualainen Izabele Jankauzkaite, joka toimii Frankfurtin RSO:n kakkoskapellimestarina. Sibelius on myöhäisessä Suite mignonnessa nostalgisissa tunnelmissa, jossa valssit ja polkat muistelevat vanhoja hyviä aikoja. Myös Griegin Kahta pohjoismaista melodiaa hallitsee kaihomieli, vaikka karjankasvatus ei 1870-luvulla ollut mitenkään väistyvä elinkeino. Bartok, Kodaly ja Lutoslawski ammentavat elinvoimaa itäeurooppalaisista kansantansseista, joiden poljento vie mennessään huolet, laskutaidon ja ajantajun. Lotta Wennäkosken Ele klarinetille ja jousille menee muutaman tanssiaskeleen pitemmälle ja muistuttaa musiikin fyysisyydestä nuotintamalla Sallisen liikkeitä ja ilmeitä.
Konserttiesittely päälämpiössä 17:10-17:30.
Tapiolasali, Espoon kulttuurikeskus
Kulttuuriaukio 2,
02100 Espoo
Taidemusiikin yleisö tuomitsi jazzin 1900-luvun alussa, mutta se ei estänyt säveltäjiä inspiroitumasta jazzin rytmeistä ja saundeista.
Maaliskuussa 1913 Arnold Schönberg johti Wienin Musivereinissa musiikkiohjelman, joka nimettiin jälkeenpäin ”skandaalikonsertiksi”.