Muusikon nimi

Historiaa

1997

”Sointi häikäisee johtajankin
Kantorow pitää Tapiola Sinfoniettan
tasoa orkesterin omana ansiona.
…Onnelliseksi Kantorowin tekee Tapiola
Sinfoniettan erinomainen yhteishenki ja sen
nopea nousu monipuoliseksi,
joustavaksi virtuoosiorkesteriksi.”
(Hannu-Ilari Lampila HS 31.10.)

Sinfoniettan kymmenes vuosi oli menestyksekäs. Hedelmällinen yhteistyö Jean-Jacques Kantorowin kanssa jatkui kolmannen kaksivuotiskauden myötä. Orkesterin upeat kotimaiset ja ulkomaiset solisti- ja kapellimestarivieraat yhdessä onnistuneiden ohjelmistolinjojen kanssa takasivat sekä voimakkaan kasvun yleisömäärissä että edelleen kiittävän palautteen lehdistössä. Orkesterin omat muusikot jatkoivat ansiokkaita solistiesiintymisiä ja vuoden aikana kuultiin Bridget Allaire-Mäkeä, Tero Latvalaa, Harri Mäkeä ja Pasi Pihlajaa.

”Takaisin tulevaisuuteen
– säveltäjä osaksi orkesteria”

Sinfonietta osallistui Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen hankkeeseen, jossa peräti 14 maamme orkesteria valitsi itselleen oman säveltäjän. Juhani Nuorvala kutsuttiin Tapiola Sinfoniettan nimikkosäveltäjäksi, valintakriteereinä mm. säveltäjän rajoja rikkova persoonallisuus. Säveltäjän yhdeksi tehtäväksi määriteltiin osallistuminen erilaisiin nuorille suunnattuihin projekteihin, joita orkesteri jatkoi tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa.

”Luominen aloitti Naantalin juhlat.
Täysosuma heti kärkeen”
(Matti Lehtonen TS 10.6.)

Kesällä vierailtiin useilla musiikkijuhlilla. Naantalissa esitettiin Haydnin Luominen, Savonlinnan oopperajuhlilla Bachin h-molli messu – molemmat Peter Schreierin johdolla – ja Turun musiikkijuhlilla soitettiin Jean-Jacques Kantorowin kanssa kaksi konserttia. Festivaalikesä päättyi Helsingin juhlaviikoilla niin ikään kahteen konserttiin. Ulkomaan vierailuja ei tehty, mutta onnistunut Pärt-levytys mahdollisti konsertin Pariisissa keväällä -98 ja loppuvuodesta saatiin neuvotelluksi myös kiertue Japaniin tulevalle vuodelle.

Espoon kaupungin teettämä yhteisökuvatutkimus osoitti käytännössä 9 vuoden työn upean tuloksen: Tapiola Sinfonietta todettiin tunnettuudeltaan yhdeksi parhaista espoolaisista merkkituotteista ja vetonauloista.

1998

”Tapiola Sinfonietta sai fanfaarinsa
Täysilukuinen yleisö, tunnelma katossa, aplodeja ja bravo-huutoja, väliajoilla kuohuviiniä kaikille – kymmenvuotiasta Tapiola Sinfoniettaa juhlittiin syystäkin komeasti. Parasta antia oli kuitenkin illan musiikki. Saatiin nauttia orkesterin legendaarisesta yhteissoitosta…” (Olavi Kauko, HS 20.4.)

Kaudella 1987-88 aloittanut orkesteri juhli näyttävästi kymmenvuotista taivaltaan. Tinkimättömällä työllä ja innolla saavutettu taiteellinen taso oli korkea ja orkesterin saavutukset huomioitiin positiivisesti mediassa. Solisteina ja kapellimestareina kuultiin kotimaisia ja ulkomaisia kärkinimiä ja edelleen myös orkesterin omien soittajien tasokkaita esityksiä.

”Sinfonietta Pariisissa –
konsertti loppuunmyyty”
(EH, Länsiväylä 8.3.)

Sinfonietta debytoi Pariisissa esittäen Arvo Pärtin musiikkia Jean-Jacques Kantorowin johdolla lähes tuhannelle kuulijalle täydessä salissa. Kansainväliseen maineeseen astuttiin myös viisi miljoonakaupunkia käsittäneellä kiertueella Japanissa. Kotimaassa panostettiin juhlavuoden kunniaksi näyttävään markkinointiin mm. ulkomainosten avulla. Lisäksi liikkeellä oli espoolaisten kulttuuritahojen ideoima tiikeriksi naamioitu kulttuuribussi, joka liikennöi Helsingin ja Espoon välillä ja jakoi tietoa kulttuurista ja eri tapahtumista. Vuoden aikana Tapiola Sinfonietta tekikin uuden kuulijaennätyksen, peräti 41 500 henkeä.

1999

”Motivoitunut ja herkkä Tapiola Sinfonietta
lumosi vierailukonsertissaan”
(Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat 4.2.)

Alkuvuonna tehtiin kotimaan kiertue Järvenpäähän, Tampereelle, Kuhmoon ja Iisalmeen kapellimestarina Jean-Jacques Kantorow ja solistina Jaakko Luoma. Järvenpää-talon salissa uusittiin kevään aikana yhteensä kolme konserttia. Maaliskuussa Sinfonietta esiintyi Jean-Jacques Kantorowin johdolla Monica Groop solistinaan Espoon kulttuurikeskuksen 10-vuotisjuhlakonsertissa. Kamarimusiikkikonsertteja pidettiin kuusi kertaa ja sarjassa vierailivat Battalia ja Zagros Ensemble. Uutuutena aloitettiin päiväkonsertit, jotka saivat lämpimän vastaanoton ja keväällä pidettiin yleisön ohjelmistotoiveiden pohjalta laadittu koko perheen konsertti. Vuosi päätettiin suuren suosion saavuttaneeseen Joulukuusisto-konserttiin.

”Sinfonietta johtaa itse itseään
…Emme kuitenkaan halunneet taiteellista johtajaa,
sillä nyt on aika nostaa orkesterin omaa profiilia
(Konserttimestari Tero) Latvala sanoo”
(Kaisa Iitti, HS 8.9.)

Orkesteri siirsi taiteellisen vastuun johtoryhmälle, joka koostuu intendentistä ja kahdesta muusikosta. Ensimmäiset muusikkojäsenet olivat Tero Latvala ja Hanna Juutilainen. Ohjelmistopäätöksiä varten perustettiin lisäksi ohjelmaneuvottelukunta. Kapellimestarivastuuta jakamaan kiinnitettiin Jean-Jacques Kantorowin rinnalle Tuomas Ollila.

2000

”Nimikkosäveltäjä hakee säveltäjän,
orkesterin ja yleisön kolmiyhteyttä”
(Kari-Otso Nevaluoma, LV 28.5.)

Eero Hämeenniemi aloitti orkesterin nimikkosäveltäjänä luvaten mm. tuoda tanssijoita konserttiin ja etsiä uusia konserttimuotoja. Orkesterin toimintaedellytykset parantuivat uudelle vuosituhannelle siirryttäessä ja se sai kauan kaipaamansa lyömäsoittajan ja trumpetin äänenjohtajan sekä trumpetin soittajan vakanssit. Lisäksi muusikoitten palkat nostettiin pääkaupunkiseudun sinfoniaorkesterien tasolle. Uutuutena tiedotuksessa oli sähköinen uutislehti, joka alkoi ilmestyä syksyllä.

”Tilaa muusikoille, sähköä soittimiin
Kimmo Pohjosen sävellyksessä
orkesterimuusikot improvisoivat ja
viulut saavat sähköiskun”
(Pirkko Kotiranta, HS 10.11.)

Sinfonietta soitti Kimmo Pohjosen KalmukkisinFoniassa Savoy-teatterissa ja lisäksi vierailtiin useilla kotimaisilla musiikkijuhlilla sekä Norjan Tromssassa, jossa Sinfoniettan konsertti oli Nordlysfestivaalin päätapahtuma. Sinfonia Lahti esiintyi helmikuussa orkesterin kausikorttisarjassa ja Sinfonietta puolestaan vieraili Helsingin kaupunginorkesterin sarjassa syksyllä. Vakituisten kapellimestarien Jean-Jacques Kantorowin ja Tuomas Ollilan lisäksi johtajina olivat mm. Okko Kamu, Osmo Vänskä, John Storgårds, Peter Schreier ja Sakari Oramo. Syyskuussa kuultiin Helsingin Juhlaviikoilla yhteistyössä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa toteutettu konsertti, jossa orkesteria johti ensi kertaa Paavo Berglund.

2001

”Tapiola Sinfonietta sytytti Washingtonissa”
(HS 27.1.)

Orkesteri debytoi USA:ssa tammikuussa. John F. Kennedy -kulttuurikeskuksessa Washingtonissa soitettiin Sibeliusta, Schnittkeä ja Schubertia Tero Latvalan johtaessa omalta paikaltaan, solistina Ralf Gothóni. Washington Postin arvostelun mukaan orkesterin jousilla oli ”silkkinen loiste ja puhaltimet olivat ”maanläheisiä, virtuoosisia ja hyvin ilmaisuvoimaisia”.

Kevään solistivieraista mielenkiintoisimpia oli intialainen moderni tanssiryhmä Daksha Sheth, jonka konsertissa kuultiin orkesterin nimikkosäveltäjän Eero Hämeenniemen musiikkia.

”Täyslaidallinen Bachia”
(Olavi Kauko, HS 31.10.)

Jaakko ja Pekka Kuusiston kanssa levytettiin J.S. Bachin viulukonserttoja ja teoksia kuultiin myös täydessä konsertissa Ritarihuoneella. Sinfonietta vieraili kahdesti Helsingin Juhlaviikoilla: Peter Burwigin johdolla esitettiin Sciarrinon Lohengrin ja Schönbergin Erwartung, solistina Raili Viljakainen ja lisäksi orkesteri soitti Jukka-Pekka Sarasteen johtamassa Schönbergin Gurre-Liederin esityksessä yhdessä HKO:n, RSO:n, Viron kansallisen mieskuoron ja Suomen kansallisoopperan kuoron sekä huippusolistien kanssa.

Marraskuussa toteutettiin uutuutena kamarimusiikin Pitkä viikonloppu, jonka aikana kuultiin seitsemän konserttia. Syksystä lähtien kapellimestarivastuuta tuli Jean-Jacques Kantorowin rinnalle jakamaan John Storgårds.