Nuoret virtuoosit

Tung-Chieh Chuang, kapellimestari
Jonathan Roozeman, sello

Felix Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto
Antónin Dvořák: Sellokonsertto h-molli
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3

Taiteilijatapaaminen n. klo 21.15.

Pe 24.3.2017 klo 19:00, Tapiolasali

Kausikorttisarjat:
Platinasarja
Kultasarja

Liput: Loppuunmyyty

Osta lippu

Tässä konsertissa kohtaa kaksi nuorta kilpailumenestyjää: solistina on maamme tämän hetken lahjakkaimpiin muusikoihin lukeutuva sellisti Jonathan Roozeman, arvostetun Tšaikovski-kilpailun finalisti. Orkesteria johtaa taiwanilainen Tung-Chieh Chuang, joka on vuoden 2015 Malko-kapellimestarikilpailun voittonsa jälkeen johtanut merkittäviä eurooppalaisia orkestereita Wienin filharmonikkoja myöten.

 

Tung Chieh-Chuang, kuva Harald Hoffman

Taiwanilaissyntyinen Tung-Chieh Chuang on johtanut vuoden 2015 Malko-kapellimestarikilpailun voittoonsa liittyen useita eurooppalaisia orkestereita, joiden joukossa oli viimekeväinen Suomen debyytti Tampere filharmoniassa. Kaudella 2016/2017 hän on debytoinut mm. Shanghain sinfoniaorkesterissa ja Luxembourgin filharmonisessa orkesterissa sekä tehnyt uusintavierailun Tanskan kansallisessa sinfoniaorkesterissa.

Tung-Chieh Chuang

Espoolainen sellisti Jonathan Roozeman (s. 1997) Jonathan Roozeman aloitti sellonsoiton opintonsa Espoon musiikkiopistossa ja jatkoi niitä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa professori Martti Rousin oppilaana. Syksystä 2016 alkaen hän on opiskellut maineikkaassa Kronberg-Akatemiassa Saksassa useiden muiden kansainvälisten nuorten huippumuusikoiden ohella.

Roozeman on palkittu monissa kansainvälisissä nuorten sellokilpailuissa. Menestys alkoi Turun sellokilpailun erikoispalkinnosta 12-vuotiaana. Sen jälkeen hän on sijoittunut kärkijoukkoon mm. Amsterdamin kansallisessa sellokilpailussa 2012 sekä Gaspar Cassado -kilpailussa Japanissa ja Paulon sellokilpailussa 2013. Kuudes sija arvostetussa Tšaikovski-kilpailussa 2015 poiki Roozemanille useita solisti- ja resitaaliesiintymisiä. Keväällä 2016 Roozeman debytoi Radion sinfoniaorkesterin solistina ja monilla kotimaisilla festivaaleilla. Hän on ollut solistina myös muun muassa Tapiola Sinfoniettassa. Turun filharmonisessa orkesterissa, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa, Tokion uudessa kaupunginorkesterissa ja Pietarin Filharmonisessa orkesterissa.
Vuonna 2017 Roozeman vierailee mm. Alankomaissa, Kiinassa, Japanissa, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa, työskentelee Sinfonia Lahden residenssitaiteilijana ja soittaa Esa-Pekka Salosen Mania-teoksen säveltäjän johdolla Helsingissä, Tukholmassa ja New Yorkissa.

www.jonathanroozeman.net

Teosesittelyt

Lyhennetty Kimmo Korhosen laatimasta tekstistä.

Felix Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto (Fingalin luola) op. 26

Mendelssohn matkusti ensimmäisen kerran Brittein saarille huhtikuussa 1829. Sittemmin hän palasi Englantiin vielä yhdeksän kertaa. Ensimmäinen matka ulottui myös Skotlantiin, aina maan länsirannikolla sijaitseville Sisä-Hebridien saarille saakka.
Hebridit-alkusoitto on yksi Mendelssohnin suosituimmista sävellyksistä. Teoksen toinen, harvemmin käytetty nimi Fingal's Cave (Fingalin luola) viittaa Hebrideillä olevaan merkilliseen luolamuodostelmaan, joka on saanut nimensä kelttiläisen tarusankarin Fingalin mukaan.
Alkusoitto alkaa välittömästi mieleenpainuvalla aiheella. Mendelssohn hyödyntää tätä sävelkuviota tehokkaasti ja käyttää sitä joskus pääaiheena, joskus muiden aiheiden kontrapunktina ja usein muuntelee sitä.

Antonín Dvořák (1841-1904): Sellokonsertto h-molli op. 104

Kun Brahms maalikuussa 1897, vajaa kuukausi ennen kuolemaansa, kuuli Antonín Dvořákin sellokonserton Wienin filharmonikkojen konsertissa, hän totesi eräälle ystävälleen: "Jos olisin tajunnut, että on mahdollista säveltää sellokonsertto tähän tapaan, olisin säveltänyt sellaisen jo aikoja sitten."
Brahms ei suotta ihaillut Dvořákin konserttoa. Se on saavuttanut aseman ehkä arvostetuimpana romanttisena sellokonserttona. Konsertoissa ja sellokonsertoissa aivan erityisesti korostuvan sävellysteknisen ongelman - solistin kuulumisen orkesterin keskeltä - Dvořák on ratkaissut ihailtavasti, ja hän on vuodattanut teokseen koko joukon kauneimpia ja ilmeikkäimpiä melodioitaan.
Teos noudattaa totunnaista kolmiosaista konserttomuotoa, ja perinteen mukaista on sekin, että ensiosassa on ensin orkesteriesittely, sitten samojen teemojen käsittely solistin johdolla. Hitaan osan sykähdyttävin käänne on sen keskivaiheen tunteikas teema, jonka Dvořák lainasi eräästä lempilaulustaan. Sama aihe toistuu muuntuneena myös finaalin loppunousua edeltävässä koskettavassa suvantovaiheessa.

Felix Mendelssohn (1809-1847): Sinfonia nro 3 a-molli op. 56 ”Skottilainen”

Mendelssohnin Skottilaisen sinfonian ensiesitys oli maaliskuussa 1842 Leipzigissa. Skottilainen ja Italialainen (1833) ovat tunnetuimmat Mendelssohnin viidestä numeroidusta sinfoniasta. Näistä Italialainen on klassisempi ja selkeäpiirteisempi. Skottilaisessa sinfoniassa neljä osaa liittyvät tauoitta toisiinsa. Vaikka sinfoniassa ei ole ohjelmaa, siinä on jonkin verran kuvailevia aineksia.
Ensiosa alkaa hitaalla, kaunistunnelmaisella johdannolla. Sonaattimuotoisen ensiosan koodassa puhkeaa ilmoille rajumyrsky kromaattisine juoksutuksineen. Johdannon melodian kertautuminen vie vauhdikkaaseen, tasajakoiseen scherzoon, jonka pääaihe on lainattu skotlantilaisesta kansanmusiikista.
Hidas osa rakentuu kahden, tunnelmaltaan vastakkaisen aineksen varaan. Niistä ensimmäinen on leveästi laulava melodia, toinen jyhkeä surumarssi. Finaalissa on arveltu olevan ohjelmallista sisältöä, esimerkiksi taistelussa saavutetun voiton juhlistavaa tunnelmaa.

 

Tapahtumapaikasta

Tapiolasali on Tapiola Sinfoniettan kotisali, jossa orkesteri harjoittelee ja pitää useimmat konserttinsa. Tyylikkäässä koivupintaisessa konserttisalissa on 773 paikkaa. Tapiolasali sijaitsee arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemassa Espoon kulttuurikeskuksessa, jonne löytää helposti ja pääsee Helsingistäkin hetkessä. Tapiolasalin osoite on Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo. Puh. (09) 816 21 (vaihde).

Lue lisää konserteissa vierailusta